Jäsentapahtuma, lokakuu 2023
Lokakuun jäsentapaamisen ulkopuolisena luentovieraana oli apulaisprofessori Teppo Särkämö Helsingin yliopistosta. Hän esitteli laajaa tutkimusaineistoa musiikin vaikutuksista ikääntyvissä ja kuntoutuvissa aivoissa. Tutkimukset koskivat tervettä ikääntymistä, aivoverenkiertohäiriöitä, Parkinsonin tautia ja muistisairauksia.
Särkämö kertoi, kuinka musiikki on aivoja laajalti stimuloiva ja monipuolinen virike, jota voidaan monin tavoin hyödyntää terveen ikääntymisen tukemisessa sekä neurologisessa kuntoutuksessa. Musiikin aktiivinen harrastaminen muokkaa aivojen rakennetta ja toimintaa monipuolisesti. Musiikki herättää tunteita ja parantaa mielialaa. Ikääntyessä aktiiviset musiikkiharrastukset, kuten kuorolaulu, instrumentin soittaminen ja tanssiminen tukevat psyykkistä hyvinvointia, sosiaalista vuorovaikutusta sekä kognitiivista toimintakykyä. Säännölliset musiikkiharrastukset ovat yhteydessä parempaan tarkkaavuuteen, toiminnanohjaukseen, muistiin sekä kielellisiin kykyihin.
Musiikin vaikuttava voima näkyy myös eri sairauksia potevia henkilöitä kuntoutettaessa.
Aivoverenkiertohäiriöstä toipumisen alkuvaiheessa päivittäinen laulumusiikin kuuntelu voi edistää puheen ja kielellisen muistin kuntoutumista sekä muokata aivojen rakennetta ja toimintaa. Kroonisessa afasiassa (=aivoperäinen puhehäiriö) laulukyky usein säilyy puhehäiriöstä huolimatta. Afasiapotilaalla kuorolaulu voi olla keino parantaa kommunikointia ja puheen tuottamista sekä sosiaalista vuorovaikutusta.
Parkinsonin taudin keskeinen oire on vaikeus säädellä askeleiden pituutta ja nopeutta ja kävelyn ”jäätyminen.” Parkinson-kuntoutuksessa esim. hoitohenkilökunnan tarjoamalla mahdollisuudella musiikin kuunteluun ja musiikilliseen liikuntaan on suuri merkitys. Erityisesti tanssin on todettu voivan tukea motoriikkaa sekä emotionaalista ja kognitiivista toimintakykyä.
Musiikilla on merkittävä vaikutus myös muistisairaille. Pitkälle edennyttä Alzheimerin tautia sairastava kykenee usein tunnistamaan musiikkikappaleita ja palauttamaan mieleen melodiat ja sanat. Musiikki kykenee herättämään muistoja ja tunteita taudin myöhäisessäkin vaiheessa. Säännölliset musiikkiaktiviteetit, erityisesti yhdessä laulaminen, voivat tukea muistin toimintaa, mielialaa ja lisätä myös omaisen psyykkistä hyvinvointia.
Mielenkiintoisesta luennosta riitti pureskeltavaa ja keskustelua koko kahvihetken ajan.
****
Kahvihetken jälkeen ”Hyvän mielen ikääntymiseen” johdatti yhdistyksemme jäsen Maija-Liisa Honkola. Hän korosti ikääntymisen myönteisiä puolia ja totesi: ”Vanheneminen ei tarkoita vaikeuksien ja huonojen hetkien poissulkemista, vaan kykyä käsitellä niitä tarkentavasti. Vanheneminen ei vie iloa ja innostusta.”
Hyvän mielen lähteinä Maija-Liisa toi esille mm. seuraavaa: uni, liikunta, omannäköinen elämä, uuden oppiminen, itsetuntemus, ihmissuhteet, digitalisaatio. Vanhuus on elämän kruunu, päätti Maija-Liisa esityksensä.